Open Space -menetelmällä merkityksiä hakemaan

OPEN SPACE -menetelmä on luovuutta ja ajattelua rikastava malli, joka soveltuu monien aihealueiden ja teemojen käsittelyyn. Sen avulla voidaan nostaa esiin, hahmottaa ja jäsentää asiakokonaisuuksia ja vaihtaa kokemuksia tilanteissa, joissa on paikalla hyvin erilaisiakin ihmisiä. Kyse ei ole tiukasti strukturoidusta tekniikasta, vaan vapaamuotoisesta keskustelevasta toiminnasta omien kiinnostusalueiden mukaisesti. Menetelmä on loistava keino tarjota tapahtuman osallistujille mahdollisuus keskittyä juuri heille ajankohtaisiin ja tärkeisiin asioihin. Menetelmän kehittäjä on Owen Harrison. Open Space alkaa ilman muodollista työjärjestystä. Kokoontumisen tarkoitus ja teema ohjaavat kokouksen työjärjestyksen rakentumista ja ihmisten energian suuntautumista. Fasilitaattorin rooli on keskeinen ainoastaan Open Spacen käynnistämisessä. Agendan synnyttyä fasilitaattori pysyttelee enimmäkseen taustalla eikä hallitse tapaamisen kulkua.

 
Open Spacessa on neljä sääntöä ja yksi laki:
1. Ketkä tulevat paikalle, he ovat oikeat ihmiset.
2. Mitä ikinä tapahtuu, se on ainoa asia, joka olisi voinut tapahtua.
3. Kun se alkaa, niin se alkaa.
4. Kun se loppuu, niin se loppuu Open Space kokousten toimivuus ja itseohjautuvuus perustuu “kahden jalan lakiin”. Kahden jalan laki kuuluu: “Jos koet, ettet pysty oppimaan mitään uutta, mene jonnekin missä pystyt. Tee samoin, mikäli koet, ettet pysty antamaan mitään merkityksellistä.“

Koko tilaisuuden ajan jokainen on vastuussa itsestään. Open Space -työskentelyssä jokainen voi nostaa esille asian, jonka kokee merkitykselliseksi. Samalla hän lupautuu vetäjäksi asian ympärille mahdollisesti kokoontuvalle ryhmälle.
Open Space periaatteiden mukaisesti kaikki saavat liikkua vapaasti eri ryhmissä – ryhmiin voivat osallistua kaikki halukkaat, jokainen on oikea henkilö osallistumaan.

Open Spacessa ryhmiin usein muodostuu neljä erilaista roolia:
1. Host – Vastaa muistiinpanojen tekemisestä.
2. Osallistuja – Osallistuu hänelle mieluisaan aiheeseen/aiheisiin
3. Mehiläinen – Tämä henkilö liikkuu keskustelujen välillä, ristiinpölyttäen ja tuoden uusia näkökulmia
4. Perhonen – Osallistuja, joka leijailee keskustelusta toiseen eikä aktiivisesti osallistu niihin, vaan haluaa vai seurata dialogien kulkua.

Kun työskentelyyn varattu aika loppuu, loppuu työskentelykin. Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Open Space on menetelmä ja filosofia erilaisten kokoontumisten toteuttamiseksi. Open Space mahdollistaa ihmisten innostuksen hyödyntämisen ja antaa ihmisille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja vaikuttaa. Open Spacen taustalla on legenda Sioux-intiaanien tavasta työskennellä leirinuotiolla.

Kohdataan INEPS-kongressin Open Spacessa torstaina 28.4. klo 15!